Lotta-Sofia La Rosa, Lukutaito-ohjelma (OPH)
Lukutaito ja lukuinto eivät synny itsekseen vaan tarvitsevat tukea; ne rakentuvat vuorovaikutuksessa ympäröiviin yhteisöihin ja kulttuuriin. Erilaiset lukemisen mallit ja esikuvat näyttävät, että lukeminen on merkityksellistä ja kiva tapa viettää aikaa.[i] Lukemaan innostaja voi löytyä kotoa, koulusta, sosiaalisesta mediasta tai vaikkapa harrastusseurasta. Varhaislapsuudessa yhteiset lukukokemukset vanhemman kanssa luovat pohjan lukemisen valmiuksille ja muovaavat suhtautumista lukemiseen.[ii] Lapsen kasvaessa koulun, vertaisten ja kavereiden rooli kasvaa, mutta tutkimusten mukaan verrattain harva saa kavereilta tai vertaisilta tukea lukuharrastukseen. Innokkailla lukijoilla on lukemista vältteleviä useammin taustallaan kodin tai kavereiden tuki lukuharrastukselle.[iii] He esimerkiksi jakavat kirjavinkkejä keskenään, lukevat samoja kirjoja ja keskustelevat lukemastaan.
Myös opettajan toiminnalla on merkitystä. Lukemiseen kannustavalla pedagogiikalla, kuten lukunurkkausten ja lukurutiinien luomisella ja lukemisesta keskustelemisella, voidaan lisätä lukuintoa kouluympäristössä. Pienetkin lukemisen yhteisöllisyyttä rakentavat toimet tukevat myönteistä suhtautumista lukemiseen ja siten myös vahvistavat lukutaitoa ajan myötä.[iv] Yhteisölliset työtavat, kuten kirjoista keskusteleminen lukupiireissä, voivat innostaa erityisesti niitä lapsia ja nuoria, joille kirjaan tarttuminen on haastavaa.[v] Lukuinnon yhtenä kannustimena toimivat jaetut lukukokemukset, syntyivätpä ne vertaisten, kavereiden opettajien, perheiden tai muiden yhteisöjen kanssa.
Miksi tukea vertausvinkkausta ja yhteisöllistä lukemista?
- Sosiaalinen sitoutuminen: Yhteisöllinen lukeminen, lukemisesta keskusteleminen ja vertaisvinkkaukset edistävät lasten ja nuorten sitoutumista lukemiseen ja luovat sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
- Motivaation lisääntyminen: Vertaisten jakamat lukusuositukset rohkaisevat tarttumaan kirjoihin ja synnyttävät lukuintoa.
- Monipuolisten lukukokemusten saaminen: Vertaisvinkkaukset tarjoavat mahdollisuuden altistua monipuolisille kirjoille ja genreille, mikä rikastuttaa lukukokemuksia ja avartaa näkökulmia.
Muutamia askelia lukuintoon:
- Lukuympäristön luominen: Tarjotaan koulussa ja kotona viihtyisiä lukunurkkauksia, joissa on saatavilla mahdollisimman monipuolinen valikoima kiinnostavia kirjoja ja lehtiä. Hyödynnetään myös kirjastojen ammattilaisia ja tarjontaa.
- Keskustelut ja jakaminen: Kannustetaan lapsia ja nuoria jakamaan lukukokemuksiaan kavereiden kanssa, esimerkiksi perustamalla lukupiirejä. Kerrotaan nuorille sosiaalisen median kirjavaikuttajista.
- Nykykulttuurin hyödyntäminen: Valitaan lukemista edistäviä teoksia, jotka liittyvät nuorten kiinnostuksen kohteisiin, kuten suosittuihin sarjoihin, sosiaaliseen mediaan, elokuviin tai peleihin.
- Vanhempien osallistuminen: Kutsutaan vanhemmat mukaan lukutapahtumiin ja kannustetaan heitä lukemaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa.
- Myönteisten lukukokemusten tukeminen: Tarjotaan mahdollisuus valita itse lukemansa kirjat ja lukemisen tapa (myös e- ja äänikirjat) ja annetaan aikaa nauttia lukuhetkistä myös ilman arviointi- ja suorituspaineita.
Tutustu näihin!
Lukevan yhteisön merkitys ja vinkkejä:
Lukeva yhteisö | IKI-TARU | Tarinoilla lukijaksi (utu.fi)
Lukeva koulu -suunnittelutyökalu:
Lukeva koulu | Opetushallitus (oph.fi)
Elämyksellinen lukeminen:
Sanataide ja kirjallisuus – ilmaisun voimaa | Opetushallitus (oph.fi)
Ohjeet hyvään kirjavinkkaukseen:
”Jokainen kiinnostuu kirjasta eri syistä” – Lastenkirjainstituutti
Kirjavinkkaus videona | Lukemo
Lukupiirien perustaminen:
Käsikirja Lukupiireihin | Lukemo
Nuorten oma kirjallisuusmedia:
Etusivu – Lukufiilis – Lukufiilis
[i] Mm. Guthrie, J. T. & Wigfield, A. (2000). Engagement and motivation in reading. Teoksessa M. L. Kamil ym. (toim.), Handbook of Reading Research, Volume III (ss. 403– 422). Erlbaum.
[ii] Torppa, M. ym. (2022). Long-term effects of the home literacy environment on reading development: Familial risk for dyslexia as a moderator. Journal of Experimental Child Psychology, 215, 105314‒105314.
[iii] La Rosa, L.-S. (2023). Nuoret lukijat ja sosiaalisuuden merkitys. Teoksessa P. Hiidenmaa ym. (toim.) Lukemisen kulttuurit. Helsinki: Gaudeamus.
Merga, M. K. (2014). Peer Group and Friend Influences on the Social Acceptability of Adolescent Book Reading. Journal of Adolescent & Adult Literacy, 57(6), 472–482.
[iv] Cremin, T. ym. (toim.). (2022). Reading Teachers: Nurturing Reading for Pleasure (1. p.). Routledge.
Cremin, T. ym. (2014). Building Communities of Engaged Readers: Reading for pleasure. Routledge.
Kauppinen, M. & Aerila, J.-A. (2019). Luokanopettajien lukijuus ja sen merkitys oppilaiden lukuinnon kasvattamisessa ja kirjallisuudenopetuksen kehittämisessä. Teoksessa M. ym. (toim.) Tutkimuksesta luokkahuoneisiin. Suomen Ainedidaktinen Seura, 144–153.
[v] Aaltonen, L.-S. (2020). Lukuklaani-tutkimus. Ala- ja yläkoulujen alkukartoitusten koosteet, analyysi ja tiedottaminen. Tutkimusraportti 2017–2019.
Parr, J. M. & Maguiness, C. (2005). Removing the Silent From SSR: Voluntary Reading as Social Practice. Journal of Adolescent & Adult Literacy, 49(2), 98–107.